maanantai 4. helmikuuta 2013

Jälkimainingit

Heippa!

Mun PITI kirjottaa vielä teille kotiinpaluusta ja kaikesta muustakin. Olen nyt ollut seitsemän (!!!!!!) kuukautta jo takaisin Suomessa ja muistot ihanasta vaihtovuodesta lämmittää mieltä!

Kotiin tulin juhannukseksi 2012, lentokentällä vastassa oli iskä, äiti, Ville ja pikkusisko Fanny. Se niiden näkeminen oli ihan uskomatonta. Se oli semmosta itkunsekaista iloa ja yhtä halia ja tärinää. Kotiin Raumalle tullessa vastassa (yöllä neljän aikaan) oli kaksi muuta siskoa ja lämmin sauna! Ja jääkaappi täynnä ihanaa suomalaista ruokaa eikä riisiä ollenkaan!

Olen niin onnellinen, että lähdin vaihtoon Ecuadoriin. Olen onnellinen näistä ihanista muistoista mitä mulla nyt on, uusista kokemuksista, ystävistä ja kielitaidosta. Ikävä on joskus kamala, kun toinen perhe on toisella puolella maailmaa. Perheen lisäksi mulla on ikävä ystäviä, elämän helppoutta ja stressaamattomuutta, aurinkoa, Galápagos-saaria, halpoja elokuvia, Oreoita, meidän hassunhauskoja reissuja ja sitä, miten sullottiin kamat rinkkaan ja lähdettiin Montañitaan (mitä sitäkin hullua kaupunkia on kova ikävä), halpoja bussimatkoja, buñueloja, Zokaloa (meidän vakibaaria), vuoria. Ehkä joskus saan vielä matkustaa mun rakkaaseen Ecuadoriin uudestaan.

Tajusin, etten ole laittanut tänne edes Galápagos-kuvia!

Kiitos siis kaikille, jotka jaksoivat lukea mun vaihtarikuulumisia. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin lopetan siis tämän :)




















































with love, Tara

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Adios, Madison High School!


 KOULU ON NYT OHI! Tai siis no viimminen paiva oli jo kolme viikkoa sitten, mutta oon ollu kiireinen!



Fiestas de Madison oli meijan koulun partyviikko, meilla  oli kaikkea erilaista ohjelmaa ja niin edelleen, mm. top model, johon jokaisen piti pukeutua jotenkin (Leo ja ma oltiin rokkareita tai jotain sinne pain), tanssikilpailu (VOITETTIIN!) seka kaikkia ihmeellisia virallisia tilaisuuksia. Viimmisena koulupaivana kaikki oli ihan surullisia mut mulla ei ees ollu haikee mieli koulun paattymisen takia, ku en siita niin kovasti missaan vaiheessa tykannytkaan.










 Nyt viimmiset melkee kolme viikkoa ollaan vaan reissattu ja on ollut ihan huippua! Yritan kirjottaa siita viela myohemmin. Mulla alko nyt viimminen Ecuador-viikko ja olo on outo. On kamalan surullinen olo ku ajattelen lahtoa, mut toisaalta taas oon ilonen ku paasen nakemaan kaikki ihanat Suomessa. Nyt kuitenki viela nautitaan elamasta taalla sen vahan aikaa mita sita on jaljella, terkut kaikille!

lauantai 12. toukokuuta 2012

"Heips Tarzan-rakas, puolisokea äiti tässä"

Äiti. Ollaan oltu melkein yhdeksän kuukautta erossa mutta silti ei ollenkaan. Aina lähellä vaikkei ihan maisemissa :)
 Kiitos ku oot aina piristänyt mua jos mulle on iskenyt ikävä täällä tai kun oon ollut surullinen. Kiitos hassuista jutuista, viisaista sanoista ja ihanista kirjeistä joita oon saanut tänne säännöllisesti !

- "Joko veistelet paljo etspanjaa? Hihi.. Kyllä se siitä sitte lähtee, ei kukaa o seppä syntyessää!"

- "Joskus kuulen ku skootteri ajaa pihaan mut se oliki vaa olematon olli eli ei mitään."

- "Hyvä että ruoka maistuu sulle jo paremmin, riisi, riisi, riisi. Kerronko mitä meillä on jääkaapissa?...en taida.."

- "Kiitti rakas tytär kirjeestä, kirjeitä on kliffaa lukea!"

- "Olihan sinullaki napanuora yhen kerran kaulan ympärillä, ilmanks siä olet tollain bäjä bäjä...haha! Tis is humor!"

- "Siäkin vaa olet siel hornantuutissa"

- "Muista: ei kaljaa ja röökiä vaan maista makkaraa!"

- "Toivottavasti olet jaksanut olla siellä yhtä aurinkoinen kuin täällä, mutta ei haittaa vaikka joskus olisit pesukinnas."

- "Miä täällä kuuntelen välillä Emma Salokosken Veden alla ja tulee niiiiin Tarzan mielee!"

- "Siehän näytät jo melkein enemmän ekvikselt ko raumlaiselt!"

- "Hei rakas pikku-Irja! Oli kiva jutel Skyppelis!"

- "Ollaan yhteydessä pulu!"







Kiitos äiti kaikesta, rakastan sua!♥




keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Spa Shamánico

Olen elossa!


Mulla on nyt jaanyt kylla kamalan paljon kertomatta kaikkia asioita ja juttuja mita on tapahtunut, voivoi.

No alotetaan paasiaisviikosta! Meilla oli se kokonaan vapaa ja meidan host-isa sano, etta saadaan reissata minne halutaan koko viikon ajan. Niinpa heti maanantaina otettiin Katyn kanssa suunnaksi viidakon kujeet ja mentii Spa Shamánicoon! Se oli sellanen intiaanien hoitolajuttu keskella viidakkoa. Oltiin kolmessa eri mutakylvyssa, eucalyptushoyryhoidossa, aromaattisissa kylvyissa ja saatii myos kokovartalomutanaamio. Se oli ihan sairaan siistii, maksettii huikee $5 parin tunnin hoidosta :)
     Keskiviikkona mentiin Otavaloon, kaupunkiin jossa oli ihan hirveesti turisteja. Siella oli PALJON kaikkea Ecuador-tavaraa, esim. koruja, vaatteita, piippuja, hattuja, kenkia, huiveja ja niin edelleen.  Sain ostettua muutamia tuliaisia, jee! Ja musta on muuten tullu hirveen hyva tinkija, ku ne myyjat aina yrittaa repii kaikesta aina kauheen ylihinnan...
Otavalosta suunnattiin suoraan Ibarraan ja oltiin siella meidan host-tadin luona yota. Torstaina palattiin takasin Salcedoon muutamaks tunniks ja yolla lahdettiin rantaleijoniksi taas 13 tunnin matkan paahan. Oli ihan mahtavaa! Talla kertaa en edes palanu, ku kaytin aurinkorasvaa suojakerrointa 90...... Mut oli huippupaivat biitsilla. Surffattiin, syotiin paljon jatskia ja nukuttiin kamalassa hotellissa ($8/yo). Takas palattiin vasyneina mutta onnellisina sunnuntaina :) Ja kuvia meilla ei oo yhtakaan koko viikolta, koska Katyn kamera varastettiin samoin ku munki silloo joskus muutama kuukausi sitte...

Nyt viimmiset pari viikkoa ollaan vaa oltu koulussa ja eletty normaalia elamaa. Parin viikon paasta perjantaina alkaa meijan koulun juhlaviikot eli Fiestas de Madison high school ja sita odotetaan innolla! Luvassa on paaraatia ja juhlagaalaa, jee! Eli siis luvassa on jotain muuta ku koulua, ja se on aina kivaa. Ens kuun viimminen paiva loppuu kouluki meilla, sen jalkee saadaa sitte touhuilla kaikkea kivaa ennen kotiintuloa!

Eduardo (isa), Daniel (kaveri), Stefany, Diana ja Katy (siskot), mina, Eddie (veli) ja Norma (aiti)!


Kuullaan taas!


maanantai 26. maaliskuuta 2012

Aqui se baila como bailan los pobres

Paiva 220/306 menossa, 32 viikkoa takana ja suurinpiirtein kymmenen viikkoa edessa, tai no vahan paalle. Kaikki on sujunu mukavasti, ollaan taas vaihteeksi oltu paljon menossa:)

Allaskuvat on viimeviikolta, oltiin koulun kanssa uimassa sellasessa hienossa paikassa, missa oli kivoja liukumakia ja ma olin ihan intona. Ja leikittiin paljon myos Leon kameralla, milla sai ottaa veden alla kuvia... Siitaki olin ihan intona:):)
Julia&Katy


Mun sisko/kamppis/luottokaveri


turistit







moi leo

otettii taa kuva ku mun hiukset oli hyvin ja ku katylla ei ollu ryppyja




Viikonloppuna oltiin perheen kanssa naapurikaupungissa hengailemassa, syotiin paljon ruokaa kiinalaisessa ja oli ilonen mieli :))

me kaikki viisi sisarusta!


Katy, Eddie, mina, Nika, Nena ja Eduardo



Nena, mina, Katy ja Nika

Haha kasteltiin Katy suihkulahteessa

Mun host-vanhemmat, Eduardo ja Norma

Ja sitte viime viikon huippukohta!!!!!! Tiistaina koulun jalkeen ma ja Katy otettiin suunnaksi Quito ja mentiin eka isoveljen kamppaan ja siita sitte isommalla porukalla suunnattii Quiton jalkapallostadionille konserttiiiin! Esiintyjina oli Manu Chao ja Calle 13 ja voi kehveli se oli siistia. Jopa se jonotus kaatosateessa oli aika hulvatonta, oltii kaikki semmoset kertakayttosadetakit paalla ja sade ei sitte niinkaa haitannu. Tosin se rynniminen sinne stadionille oli ihan uskomatonta, ihmiset oli ihan hulluja tunkiessaa ja mellakkapoliiseja oli joku miljoona, ja ne yritti pitaa ihmisia vaha kurissa. Siella me sitte tungoksessa yritettii pitaa toistemme kasista kii ihan niinku Rose ja Jack Titanicissa, mut onnistuttii vaa paljo paremmin, ja pysyttiin koossa :)
Ite konsertit oli ihan huippuja. Ihmisia oli 25 000 ja kaikki oli ihan fiiliksissa. Manu Chao ja Calle 13 sai kaikki villiks ja konsertin jalkee en ookkaa sitte paljo mitaan muuta kuunnellukkaan:) Ja Katyn kamera varastettii, yh. Joten mulla ei oo yhtaan kuvia siita konsertista siis tanne, mut tassa naytekappaleita biiseista!






Nyt meilla on menossa koeviikko, mutta ei ressii, en ma enaa ees muista et mita tarkottaa koulusta stressaaminen :) Mun puolesta koeviikko sais olla joka viikko, ku saa nukkua aamusin tunnin pidempaan, ja koulusta paasee kaks tuntia aikasemmin.

Muikeaa kevatta synnyinmaahan! Nyt meilla muuten onki sitte taas 8 tunnin aikaero ku siella siirrettii kelloja. Pus muruille!